This is the featured Article of the Sacred Sites Research Newsletter Newsletter Maaliskuu 2019 Kysymys.
by Jonathan Liljeblad
The Rise of Indigenous Rights
Commencing in the latter part of the 20th century and continuing into the 21 st , maailmanlaajuisia toimia vauhtiin läpi eri keinoja tunnistaa ja puuttua käsite Alkuperäiskansojen oikeudet. Indigenous peoples are present throughout the world and their existence predates the current global system of nation-states. Each nation-state has followed its own approach towards Indigenous cultures, varying in degree between actions spanning a spectrum from reconciliation and accord to marginalization and outright extermination. The authority by which nation-states deal with Indigenous
peoples is tied to a history of European empires that in the 1648 Peace of Westphalia created a global
system based on nation-states holding sovereignty, wherein a nation-state holds exclusive control over
all population, territory, and resources within its borders.
takayna maa, lutuwitra (Tasmania) Australia. Lähde: Jennifer Adams
The conceptual primacy of nation-state sovereignty served to remove Indigenous civilizations from the
global order and subjugated them to non-Indigenous power, first from colonial administration and then
later national governments. The past few decades, kuitenkin, has hosted a range of movements to erode
the status of nation-state sovereignty. Such erosion has come both from above, in the sense of a
burgeoning growth in the number of international institutions and international treaties that brought
nation-states within the rules of an expanding array of international regimes covering a host of issue
areas, and from below, in the sense of non-state social movements and social networks operating
transnationally to advance particular causes against nation-states. Among the issue areas and causes
has been the subject of Indigenous peoples.
Much of the international attention on Indigenous peoples has centered on the question of Indigenous rights. Erityisen huomionarvoista oli työtä YK (UN) instituutiot, kuten ihmisoikeuksien
neuvosto (HRC), YK: n pakolaisasiain ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR), and the Working Group on Indigenous Populations (WGIP). Heidän ponnistelunsa johti muodostumista YK pysyvän foorumin
alkuperäiskansa-asioita (kun) ja artikulaatio alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisessä oikeudessa, Sekä nykyisten
human rights treaties like the International Covenant on Economic, Social, and Cultural Rights (ICESCR)
or dedicated Indigenous rights instruments like the International Labor Organization (ILO) Convention
Concerning Indigenous and Tribal Peoples (Älä. 169) or the UN Declaration on the Rights of Indigenous
Peoples (DRIP). Concurrent to such broad global efforts has been more issue-specific activities such as
the World Heritage system, whose advisory bodies—the International Centre for Study of Preservation
ja palauttaminen kulttuuriomaisuuden (ICCROM), ICOMOS
(ICOMOS), ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN)—have issued guidelines to
edistää olemassaolon ja käyttämisen alkuperäiskansojen oikeuksien kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Potentiaaliset Issues in alkuperäiskansojen oikeuksista
Wixáritari peyotea seremonia. Kuva otettu varten Wixáritari Ihmiset Anaid Velsaco
Suuri osa työstä alkuperäiskansojen oikeuksien eteenpäin halu ratkaista perinnöistä haittojen tehneet aikaisemmin alkuperäiskansojen sivilisaatioiden alla Westfalenin järjestelmään. Vaikka kiitettäviä, se on edelleen riittämätöntä. Jos taka tarkoituksena on päätöslauselman menneisyyden, niin se ei riitä toteuttamaan oikeuksiin perustuvaan järjestelmään. Yli rajojen oikeuksiin perustuvaa järjestelmää, siellä on enemmän tilaa maailmankatsomusten ulottuen näkökulmia peräisin eri arvoja, ainutlaatuisia kokemuksia, ja monipuolinen ajattelutapoja. Tällaiset ilmiöt ovat tärkeitä, koska ne ohjaavat päätökset eri kansojen siitä, miten he ymmärtävät elämän ja mitä he haluavat sen. pohjimmiltaan, he selittävät, miksi ihmiset uskovat mitä he uskovat ja miksi he tekevät mitä he tekevät. Näin, ne tarjoavat jonkinlainen käsitys siitä tarkoitukseen, ei vain suhteessa soveltamisen oikeuksia vaan tapa elää, että oikeuksia on tarkoitus suojella.
Työ oikeuksiin perustuvaa järjestelmää kantaa konfliktin riski siitä, että vahinkoa kärsinyt vaatii oikeutta
either to halt a perceived aggression from another party or to force some ameliorative action from
toinen osapuoli, viittaa toimiin sellaisen sävystä antagonization. Vaara konflikti vain edesauttaa haitallisten perinnöistä menneisyyden, mikä kuoppainen suurvaltojen ja myöhemmin kansallisten hallitusten
antagonistiset suhteet Alkuperäiskansat. Motivaatiota ratkaista perinnöistä menneisyyden
vaatii työn ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi konflikteja sijaan yllä tai yllytys sitä. Tuloksena, on tarpeen työskennellä syvemmällä tasolla tuoda Epäluontaisten ja alkuperäiskansojen näkökulmia yhteen.
Saamassa suurempaa Resoluutio
On esimerkkejä tällaisista erilaista tehtävää työtä. Sisällä kulttuurin ja ympäristön alan toimintatavat, a
lukuisia toimijoita työskentelevät rakentaa suhteita Epäluontaisten ja alkuperäiskansojen näkökulmia
helpottaa hallintajärjestelmät yli sivustot kuljettavat kulttuurin ja ympäristön merkitys paikallisella,
kansallinen, ja kansainvälisellä tasolla. Erityisen huomattava, maailmanperintöluetteloon järjestelmä on pyrkinyt edistämään
osallistumista alkuperäiskansojen toimijoiden päätöksentekoon nähden kulttuuri ja ympäristö
liittyvä Alkuperäiskansat, nivelletty periaatteita kuten itsemääräämisoikeus, ilmaiseksi ennen
tietoinen suostumus (Fpic), ja yhdenvertaista kohtelua hallintojärjestelmiin.
Täällä myös, kuitenkin, jotkut varovaisuutta on huomattava. Jos ne olisivat tehokkaita ratkaistaessa perinnöistä menneisyyden, Edellä pyrkimykset täytyy toimia vaalia suhteita sosiaalinen pääoma-, joka on, mielekkäitä suhteita, joissa luottamus, viestintä, ja tuttuus. Tämä ei viittaa siihen, että siellä on aina yksimielisyys, vaan pikemminkin tarjota perustan löytää keskinäisesti miellyttävä tuloksia tai muutoin, minimissä, keinona löytää rauhanomainen rinnakkaiselo. Kohti kestävää suhteita vaatii ponnisteluja käsitellä erilaisia näkökulmia keskusteluun, kuten kannustamalla alkuperäiskansojen ääniä tulla kuulluksi rinnalla Epäluontaisten ääniä ja, vielä tärkeämpää, kuuntelu alkuperäiskansojen näkökulmia rikkaudeksi oikeassa sellaisia muualta tuotuja niistä.
Hiljattain julkaistussa kirjassa: Indigenous Perspectives on Sacred Natural Sites: Kulttuuri, Hallintotapa ja Conservation, edited by: Jonathan Liljeblad ja Bas Verschuuren
A reflection of the above philosophy is the book entitled Indigenous Perspectives on Sacred Natural Sites: Kulttuuri, Hallintotapa ja Conservation (2019, Routledge, Jonathan Liljeblad ja Bas Verschuuren, toim.). Motiivi kirja on helpottaa itseilmaisun alkuperäisuskontojen kirjoittajat niiden vastaavia lähestymistapoja pyhiä luontokohteiden. Maailmanperintöluetteloon järjestelmä on pyrittiin malliin viime vuosina tukeakseen säilyttämisen pyhiä luontokohteiden, ja ponnistelut ovat kattoi pyhiä luontokohteiden Alkuperäiskansat. Suuri osa julkaistu teos, kuitenkin, suurelta osin peräisin Epäluontaisten kirjoittajat, ja niin johtaa jättämisestä alkuperäiskansojen asiantuntijat kirjoittavat alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tuloksena syrjäytymisen alkuperäiskansojen ääniä näkökohdat oman perintö. Aiheena pyhien paikkojen kuljettaa arkaluonteisia, erityisesti tilanteissa, joissa se on keskeinen historiallisesti syrjään alkuperäis- viljelmät. Hengessä ratkaista perinnöistä menneisyyden ja löytää enemmän lupaava tulevaisuus, Kirjan tarkoituksena on asettaa sisäistä ääntä rinnalle Epäluontaisten työtä pyhiä luontokohteet ja näin rikastuttaa näkökohdat tällä alueella suojelutoimien. Kirjoittajat kannustaa muita joilla tavoitellaan samanlaiset tavoitteet ja tervetuloa keskusteluja tapoja tehdä niin.
